maanantai 15. toukokuuta 2017

Elämää sydänsairaan cavalierin kanssa

Syringon lisäksi rotu on tunnettu myös sydänongelmistaan. Ja heti tuli mätä omena omalle kohdalle ensimäisen koiran kohdalla. Todennäköisyys toki rodun omistajana olisi ollut, että jossain vaiheessa sydän alkaa kuitenkin temppuilemaan, mutta ei näin aikaisessa vaiheessa.

Koirani Tico (Baletta´s Zig Zag Li) oli vain 4 vuotias kun sivuääni kuultiin ensimäisen kerran. Reilu 5 vuotiaana se sai jo lääkityksen koska vajaatoiminnan oireita alkoi ilmaantua. Nyt Tico on 7 vuotias ja sen kunto on vaihteleva. Ennusteeksi on annettu max. 10 vuoden elinikä. Kyseessä on kuitenkin pikkukoira, jonka kuuluisi helposti elää 12-15 vuotiaaksikin.

Näytetään 20170515_172205.jpg

Tämä jos mikä on surullista., Tico jaksaa perus arkea kyllä lääkityksen voimalla, mutta edelleen kesäisin tulee olla erittäin tarkkana eikä se muutenkaan jaksa kun alle tunnin lenkkejä maksimissaan kerrallaan. Meidän laumassa elellään aikalailla Tico ehdoilla, ja usein käydäänkin koirapuistossa juoksemassa vapaana, jolloin Mörri saa enemmän liikuntaa ja Tico saa valita oman liikkumistahtinsa.

Ticon lääkitys maksaa n. 30 euroa kuukaudessa. Se syö lihanmakuisen purutabletin aamuin illoin. Se harmittaa, koska olisin halunnut vielä kisata sen kanssa rally-tokossa. Tosin kuurous olisi tuonut siihenkin omat haasteensa.
Tico tykkää rauhallisesta puuhailusta. Pienistä pätkistä rallytokoa ja nenän käytöstä.

Tico on ihana ja persoonallinen heikkohermoinen poika. Se haluaa kaiken heti ja sen mielestä koko  maailma on sille omistettu.

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Missikilpailuja ja juhlintaa

Viime sunnuntaina messukeskuksessa oli muiden messujen ohessa myös Cavalierien erikoisnäyttely johon olin ilmoittanut Mörrin. Tuttuun tapaan tähänkin erkkariin tuomarit oli kutsuttu rodun kotimaasta Iso-Britanniasta.
Paikalla oli paljon toinen toistaan kauniinpia ja ennenkaikkea söpömpiä koiria ja paljon hännänheilutusta.
Mörri oli "edennyt" jo vuosi takaperin olevasta näyttelystä nuorten luokkaan. Kehä meni ihan ok, huomasi että ei oltu välissä oikein kehässä tai missään näyttelytreeneissä käyty, mutta ihan kiltisti se sielä kökötteli, välillä tosin hieman vallattomammin, mikä nyt kuuluu Mörrimäiseen olemukseen.

(c) Pauliina H.

Tämä meni kokeiluun.

Tulos oli EH, joka oli todenmukainen arvosana. Tuomari kaipasi lisää massaa, ja onhan tuo vähän hoikka poika. Kasvattaja Oona kehotti siirtymään penturuokaan tms. energiapitoisempaan. Nyt kokeilussa on 1st Choicen pienten koirien pentunappula, jota itsekkin myyn. Liikkeitä tuomari kehui, mutta kuono oli kuulema liian pitkä.. Tämä toki herättää itsessäni aika ristiriitaisia tunteita koirien terveyteen ja jalostukseen liittyen jos tuomari antaa noottia liian piktästä kuonosta lyhytkuonoisella rodulla.

Tico 7 v

Ticolla oli torstaina 27.4 juhlapäivä. Ihana ensimäinen ääliökoirani täytti jo 7 vuotta. Tico elänyt mun kanssa mun nuoruuden ja sen kanssa on koettu kaikki ihan koiraharrastuksen alusta asti. Onpa huimaa!


tiistai 25. huhtikuuta 2017

Eläitenhoitajaksi Kannuksessa aikuiskoulutuksena?

Olenkin täällä blogin puolella mainnut, että opiskelen nykyään eläintenhoitajaksi Kannuksessa. Opinnot alkoivat tammikuussa 2017 joten tämä kevät on nyt opintoja takana vasta. Opinnot ovat monimuoto opiskelua täällä aikuispuolella ja eroja nuorisopuolen kennellijalaisiin on jonkin verran, josta edempänä kerron lisää.


Silloisessa Petsiessä aina luin keskusteluja Kannuksen kennellinjasta, ja mietin että vau, tuonne haluan. Peruskoulusta päästyäni en kuitenkaan oman elämäntilanteen vuoksi pystynyt hakemaan kouluun, jossa olisi sisäoppilaitos tyyppinen asumis -ja opiskeluratkaisu. Se harmitti. Välissä kävin sitten ammattiopiston valmentavaa linjaa ja kokeilin myös 2 vuotena sekä laborantin että merkonomin opintoja ammattikoulussa nuorisopuolella. Ne eivät olleet kuitenkaan mun juttu ja koulu aina keskeytyi. Muutenkin meno nuorten kanssa on välillä aika villiä, eivätkä työrauha ongelmat joista ääniherkkänä peruskoulussa  kärsin olleet mihinkään kadonneet..
Mielessä oli vielä ajatus eläintenhoitajana. Tiesin, että ala on todella huonosti työllistetty, mutta kun perustin yritykseni Eläinpalvelu MiniMasin sivutoimisesti, heräsi mielenkiinto yrittäjyyttä kohtaan ja tähän hommaan nyt tarvitsisinkin oikean ammattitaidon koulunpenkiltä, vaikka harrastuneisuustaustanikin on toki vahva. Tästä voisi tulla oikeasti ammattini ja pystyisin työllistämään itseni yrittäjänä.

Mutta sitten itse kouluun. Olen ollut tähän mennessä todella tyytyväinen opetukseen ja kouluun ylipäätään. Opettajat ovat mukavia ja asiantuntevia ja heiltä saa vastauksen mieltään painaviin kysymyksiin. Tosin välillä hieman viiveellä.
Meillä aikuisopiskelijoilla on koulua n. viikon ajan kuukaudessa. Tämän viikon olemme niin kutsutuilla lähijaksoilla lähiopetuksessa Kannuksessa koululla. Viikon aikana käsittelemme tärkeimmät aihealueet opinnoissa, saamme etätehtäviä, sovitaan työssäoppimisista ja pidetään homma muutenkin kasassa. Viikko on usein hyvin tiivis, mutta myös käyttännön tunteja mahtuu viikkoon aina muutama. Muuten meillä on luentotyyppistä opetusta. Luokkamme on hyvin aktiivinen ja keskusteleva, joka on tosi kiva juttu.

Etätehtäviä teemme aina viikkojen välissä kotona omien hommien ohessa. Meidän luokaltamme monet siis käyvät samalla ihan kokopäivätyössä, kun eivät ole koululla lähiviikoilla. Etätehtävät ovat mielenkiintoisia, ja perustuvat lähiviikoilla käytäviin asioihin ja materiaaleihin. Tähän tarvitaan siis opiskelijan osalta oma tietokone.
Etäopiskelussa hyödynnämme myös webinaareja. On siistiä, että voi olla koulussa ja oppia uutta, kun kuitenkin istuu kotisohvalla ja kuuntele opettajan pölinää.

Jokainen opiskelija käy myös omaan tahtiin työssäoppimassa lähiviikkojen välissä ja kesäisin. Opinnot ovat mielestäni joustavia, ja tämä oppilaitos pystyy hienosti huomioimaan opiskelijoiden erityisjutut ja elämäntilanteet. Siitä olen todella iloinen ja positiivisesti yllättynyt.

Aikuisopiskelun toinen puoli on kuitenkin se, että on itse pakko ottaa enemmän vastuuta opinnoista kun nuorempana. Opettaja ei tule katsomaan oletko tehnyt tehtävät, vaan ne tehtävät tehdään tosiaankin vain itsensä takia. Tässä koulussa ja tällä alalla monet opiskelijat ovat onneksi todella motivointuneita jo valmiiksi. On myös itse hallittava opintojaan ja seurata itse aktiivisesti niiden etenemistä, koska kaikki menevät eri tahtiin.

Minun mielestäni aikuisopiskelussa parasta tässä koulussa on se, että ei tarvitse asua koululla. Minulla ei ole mitään ajatusta vastaan, oma pää ei vain kestäsi 24/7 koirakoira juttua saman katon alla parhaimmillaan 4 muun koirahullun kanssa. Mun psyyke ei kestäisi asuntola asumista. Sen tiedostan, ja siksi aikuisopiskelu on juuri hyvä ratkaisu minulle, ilman että joutuisin kokonaan luopumaan haavesta opiskella Kannuksessa. Toki välillä on rankkaa ravata Helsiki-Kannus väliä junalla kerran kuussa mutta mieluummin näin.
Miinuspuoli sitten verrattaessa nuorisopuolen opiskelijoihin on se, että heidän opintonsa ovat luonnollisesti hieman laajemmat johtuen lähiopetuksen määrästä.Heillä on myös ennemän käytönnön puuhailua koirien kanssa.  Aikuispuollella jos on kiinnostusta, saa tottakai saman osaamisen ja samat tiedot, mutta siinä pitää olla itse aktiivinen ja tehdä ehkä sitten vähän enemmän.
Molemmilta linjoilta valmistuu kuitenkin aivan varmasti yhtä päteviä eläintenhoitajia.

Suosittelen tätä koulua ekan puolen vuoden perusteella kaikille, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita ja motivointuneita alasta. Ehkä myös yrittäjähenkisyyttä, sehän taitaa olla varmin tapa työllistyä tällä alalla. Mielenkiintoa ja avoimuutta. Lisäksi koirakiinnostus olisi hyvä olla koska tässä koulussa pääpainona ovat tosiaan koirat. Mutta navettaankin mennään tietenkin.
En ihmettele miksi niin monet haluavat eläintenhoitajaksi Kannukseen- onhan tämä kiva koulu :)


sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Näin säästät koirakuluissa

Opiskelijabudjetti ja koiratalous? Tai muuten vaan pihi? Olen itse näitä molempia.
Tottakai koiriin laitetaan rahaa, jos ne sitä tarvitsevat, mutta kaikessa voi myös säästää ja koira elää ihan yhtä hyvän elämä ;)
Tässä muutamia itse hyväksi havaittuja säästövinkkejä koirallisille.




KOIRANOMISTAJAN SÄÄSTÖVINKIT:

1.Kakkapussit.

Seuraavalla kakkapussien ostoreissuilla vertaapa kakkapussien kappalehintoja.Olen tehnyt tutkimusta, ja esimerkiksi s-ketjun markeiteista ostaessa pussien, jotka on tarkoitettu nimenomaan koirakakan keruuseen, kappalehinta liikuu 4-10 sentin välillä. Suuntaat taloushylylle ja otatkin Rainbow pakastepussit joiden paketin hinta on reilu euron ja kappalehinnaksi yhdelle pussille jää 1 sentti. Tämä on jo iso säästö vuodessa, koska etenkin kaupungissa asuessa näitä pussejahan menee ihan päivittäin...
Tosin, tässä on se ikävä puoli että pakastepussit eivät maadu, kuten jotkut koirille tarkoitetut kakkapussit. Muistakaa myös ihmiset, että vaikka jotkut koirankakkapussit ovat biohajoavia, ei niitä saa laittaa biojätteeseen, jos niissä on koirakakkaa. Silloin ne kuuluvat sekajätteeseen.



2. Makupalat

Sekä kisakenttien vauhtihirmu että arkittottistelijat tarvitsevat kunnon palkkaa! Paljon treenavissa koiratalouksissa palkkaa kuluukin. Meillä oli se ongelma, että aina kun treenasin ja käytin eläinkaupan perusnameja( yleensä niitä luunmuotoisia jossa suurin osa viljaa..) oli koiran vatsa aina ihan kuralla seuraavana päivänä ja cavalierin peppukarvoja sai olla taas huuhtelemassa joka lenkin jälkeen. Olin kyllästynyt tähän mutta en halunnut kuitenkaan ostaa kalliimpia lihapitoisempia nameja ihan vaa  hinnan takia.
Niinpä teen namit itse. Yhteen levylliseen nameja tarvitset yhden pötkön raakalihaa(n. 500 g) ja 2 munaa ja ripaus perunajauhoja. Netti on pullolaan näitä koirannami ohjeita, mutta noin minä teen.  1 pötkö maksaa n. 1,50 ja munia mulla nyt on muutenkin yleensä kaapissa. Yhdestä levyllisestä kun pilkkoo, saa helposti useamman pussillisen nameja. Ja meillä kun pikkukoira, niin saa paloitella juuri sopivan pienet suupalat.

3. Ruoka.
Raakaruokkijat. Jos on iso koira niin unohtakaa ne Mustin ja Mirrin pötköt. Ne on kalliita. Halvemmalla saa usein isomman satsin esim. Kennelrehun rekasta, joka kiertää ympäri suomea.  Tämä vaatii tosin usein ison pakkasen jota kaikilla ei ole.
Jos koirasi syö nappulaa, kannattaa senkin (kilo)hinta kilpailuttaa. En suosittele markettikoiranappuloita, mutta myös laadukkaita perusruokia voin saada kohtuu hintaan myös lemmikkitarvikeliikkeistä.Jos koirallasi siis ei ole erikoisruokavaliota/rajoitteita, voi esim. Jahti&Vahti, Rokka, ym. olla hyvä vaihtoehto. Toki vaan jos se koirallesi sopii.
Yksi ruokasarja, joka on mun mielestä edottomasti paras nimenomaan hintalaatusuhteeltaan, on mm. VIPstoren jälleenmyyjiltä saatava (vink vink Helsinkiläiset) Booster- ruokasarja. Meillä syödään tosiaan Boosterin Basic nappulaa, se maksaa 15 kg alle 40 e ja on hyvää perusruokaa monenlaiselle koiralle. Sarjassa on vaihtoehtoja myös pennuille, senioirelle sekä energiaruokaa. Myös lohiversio, muutenhan nämä ovat kanapohjaisia. Hyvää perusruokaa joka sopii mun koirille, välillä vähän lihaa kylkeen niin miksi maksaisin itseni kipeäksi kalliimmista ruuista?

4. Tarvikkeet

Tori.fi ja Facebookin koiratarvikekirppikset ovat täynnä käytettyjä, hyväkuntoisia koiratarvikkeita kohtuu hintaan. Suosi siis esim. uuden manttelin tai pannan kohdalla näitä vaihtoehtoja, niin säästät pitkän pennin. Usein näkee ihan vain muutaman kerran käytettyjä melkein uusia tarvikkeita pilkkahintaan, jotka eivät vaan sitten jostain syystä ole myyjän koiralle sopinut ja tullut virheostos.
Myös mm. kevythäkit on järkevää ostaa käytettynä. Ne ovat aika kalliita uusina, saat käytettynä huomattavasti halvemalla.
Pennun pantoja ym. ei tosiaankaan kannata ostaa uutena, koska pentu kasvaa niistä pian ulos.

5. Kimppakyydit näyttelyihin ja treeneihin

Koiranäyttelyn paikoitusalueelle kaarretaan usein yksityisautolla ja joskus kyydissä vain 1 ihminen pikkukoiran kanssa. On ekologista ja halvempaa suosia myös kimppakyytejä tässäkin tapauksessa. Toisaalta, jos mukanasi on 3 isoa koiraa ja kaikille boksit, on oma kulkuväline ehkä ihan järkevä vaihtoehto, mutta mitäpä jos tuttusi ottaisi sinut, reppusi ja pienen sylissä mentävän koirasi mukaan bensarahan hinnalla? Monesti vaikkapa junior handlereilla ei ole kyytiä näyttelyihin, koska he ovat alaikäisiä eikä heillä ole ajokorttia. Junnut ovat usein myös ystävällisiä ja reippaita nuoria, joista voit saada vaikka kantoapua autolta kehän laidalle.
Jos et tunne oikein ketään jonka kyydillä voisit mennä, voit koittaa onneasi Facebookin Kimppakyydillä koiranäyttelyyn - ryhmässä.
Sama periaate pätee myös treeneissä ja muissa kokeissa ja kisoissa.

Tässä muutamia säästökikkoja. Millaisia säästötapoja teillä muilla on?








lauantai 15. huhtikuuta 2017

Kevään kuulumiset

Kevät menee kovaa vauhtia eteenpäin, ja täällä Helsingissä on ollut myös jo ihania kevätpäiviä.
Koirien kanssa on kiva lenkkeillä kun aurinko piristää myös omistajan mieltä.
Koirat voivat hyvin ja rotta ja hiirikin ovat vielä elossa. Nuo jyrsijät ovat ihmeellisiä eteenpäin porskuttajia ja tuntuu ettei ne kuole koskaan. Hyvä niin.

Mörrillä on ens viikonloppuna pitkästä aikaa koiranäyttely. Messukeskuksessa on rodun erikoisnäyttely. Tänään vähän treenattiin sitä varten, ja ihan mukavastihan se meni. Mörri on kyllä vielä kovin hoikka. Semmoinen  "Sport model cavalier". Massaa olen yrittänyt sille saada mutta aika kehnoin tuloksin ja luulen että tuomarilta tulee siitä(kin) noottia kehässä.

Arki koirien kanssa on mennyt aika tasaisesti. Mulla on ollut paljon töitä, joten mitään kamalan spesiaalia ohjelmaa koirien kanssa en ole jaksanut järjestää. Ollaan säännöllisesti koirapuistoiltu ja vahvisteltu arjen perustottista ja rutiineja, etenkin Mörrin rauhallista ohitusta. Katse- käsky alkaakin pinttyä sen pieneen päähän jo ihan hyvin :) Välillä olen myös antanut Mörrin iltaruuan sille toko liikkeiden harjoittelun muodossa. Se on ihan pähkinöissään tekemisestä, joten pitäisi sen kanssa useamminkin yhdessä treenailla. Nuori koira, sillähän on mahdollisuudet vielä vaikka mihin. Se on vaan kiinni siitä hihnan toisen pään aktiivisuudesta... kröh.. Kyllä mä vielä kunnon treenimotivaation saan..



..Viimeistään kun mennään ensi viikolla taas Kannukseen koululle Mörrin kanssa. Meillähän on sielä myös käytännö tunteja koirien kanssa. Eli ensi viikolla tosiaan kouluviikko tiedossa. Tico jää kotiin mun  miehen kanssa. On ihan rentoa lähteä välillä vaan toisen koira kanssa.



lauantai 25. helmikuuta 2017

Koirakoulua

Tälläviikolla oltiin koirien kanssa koululla Kannuksessa. Se oli toinen lähiopetus viikko opinnoissani ja tälläkertaa koiratkin pääsivät mukaan. Koulussa meni ihan mukavasti, ja pojat hyväksyivät nopeasti maisemanvaihdon.
Keskiviikkona oli käytännön harjoittelua koirien kanssa hallilla. Otin Mörrin treenattavaksi ja heitin Ticon boksiin syömään kongia.
Mörrin kanssa sujui hyvin paikallaolo ja luoksetulo, seuraamisen alkeissa oli hieman haasteita koska herran nenä meinasi käydä mattoon vähän liiankin tiheästi. Pörri oli kuitenkin ihan pätevä cavalier ja eka kerta uudessa hallissa on aina eka kerta :)

Väsynyt seikkailija
Sain paljon uutta motivaatiota omien koirien kanssa touhuamiseen, jota toivoinkin. Kuten yhdessä vaiheessa tännekin kirjoitin, on ollut treenimotivaatio vähän hukassa..

Olen kyllä ihan tyytyväinen että olen aikuisopiskelija enkä nuorisopuolella kennellinjalla, koska mun pää ei ehkä kestäisi jatkuvaa sisäoppilaitos tyyppistä opiskelumuotoa. Lisäksi tulisi ainakin poikaystävää liian ikävä.  Meillä aikuisopiskelijoilla on siis lähiopetusta n. kerran kuukaudessa viikon ajan, muutoin etänä ja työssäoppimista..  Valmistua pitäisi viimeistään joulukuussa 2018.

Meillä on arki sujunut ihan mukavasti poikien kanssa alkuvuonna. Mörri kasvattelee massaa ja karvaa vielä huhtikuun erkkariin. Ticon kunto on hyvä ja se jaksaa mukavasti Mörrin mukana arjessa ja lenkeillä. Nyt kun ei olla treenattu, olen yrittänyt panostaa enemmän muuhun aktivointiin ja esimerkiksi koirapuistoiluun. Pojat tykkäävät koirapuistosta todella paljon, ne viihtyvät siellä mainiosti myös ilman koirakavereita.

Sain myös eilen kuulla Helena-hamsterin kuulumisia uudesta kodista, johon se muutti viime syksyllä muuton takia.

Helena uudessa kodissa, teräsmummeli jo yli 2 v ja virkeä !

Helenan iltapalaa.

Helenaa on hoidettu siellä todella hyvin ja se on saanut oikein gourmet ruokaa ja ihanan monipuolisia tuoreruoka annoksia. Tuli niin hyvä mieli, että Helena sai noin hyvän kodin. Kiitos uusi huoltaja Jessica parhaasta kodista Helenalle!!


perjantai 30. joulukuuta 2016

Vuosikatsaus 2016

Vuosi on taas vaihtumassa.. Uudenvuodenlupaukset, raketit ym. valtaavat maiseman. Noista ilotulitteista puheenollen en muuten koskaan ole ymmärtänyt niiden käyttöä, rahan ampumista taivaalle. Uudenvuoden aikaan myös facebook täyttyy kuvilla jossa kehotetaan ampumaan vain sallittuina aikoina raketteja koska monet lemmikit pelkäävät niitä kuollakseen.

Tico ei kuule juurikaan mitään, joten sitä pauke ei hetkauta. Mörri puolestaan saattaa reagoida pamauksiin lievästi komennushaukulla. Olemme poikaystävän ja koirien kanssa ihan kotosalla kuitenkin koirien kanssa varmuuden vuoksi. 
Vuosi 2016 oli melko hiljainen koiraharrastusrintamalla. Sen saattaa myös huomata blogin päivittelytahdista.


Ticon vuosi 2016:

- Sydänvika eteni.. Ennusteeksi annettiin n. max 10 vuoden ikä. Lääkitystä vaihdettiin
- Kuuntelutin vihdoin virallisen sydänlausunnon
- Jonkin verran matkustelua kesällä ja kaupunkireissuja
- Omaksi iloksi satunnaista treeniä, etupäässä rallytoko rallattelua
- Uusia koirapuistoja ja koirakavereita

Mörrin vuosi 2016:

- Yhdet rally-tokon möllikisat
- Tampereen eka koiranäyttely junnuluokassa (EH)
- Viralliset terveystarkit (silmät, polvet, sydän/ ok)
-  Omaksi iloksi pientä treeniä, perustottelevaisuuden kertausta
- Koirakavereita ja koirapuistoilua
- Yksi virtsatulehdus


Elinan vuosi 2016 (koirajutut):

- Jatkoin yhdistyshommia sekä Kennelpiriissä että eläinsuojelun parissa
- Koulutin 2 kurssillista dogsittereitä 4h yhdistyksellä
- Kennelnimi (Dramapaws)
-  Yritys Eläinpalvelu MiniMasi kasvoi ja toiminta kattoi elämiseni sivutoimisena yrittäjänä
- Joulukuussa sain opiskelupaikan Kannuksen Kennellinjan aikuispuolelta (koulutus alkaa 1/2017)

Vuosi on ollut siis ihan antoisa. 
Suurimmat jutut ovat näköjään tuolla oman koiraharrastuksen sarakkeessa, mutta kyllä vuosi on ollut myös Mörrin ja Ticon osalta merkittävä. Mörri täytti 1 v ja on ollut nyt jo yli vuoden mun ja Ticon ilona.


(c) Tiia W


Koiraexpo 2016